Oululainen
FocalSpec Oy suunnittelee ja valmistaa optisia sensoreita, joita käytetään
äärimmäisen tarkkaan ja nopeaan 3D- ja 2D-mittaamiseen muun muassa
matkapuhelinten ja painetun elektroniikan tuotantolinjoilla.
Globaalisti toimiva, hollantilainen pörssiyhtiö TKH Group on keskittynyt korkeaan teknologiaan nopeasti kasvavilla markkinoilla. Yrityksellä on yli 6500 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2018 oli 1,6 miljardia euroa.
FocalSpecin
optinen Line Confocal Imaging (”LCI”) -mittausteknologia soveltuu vaativiin sovelluksiin
kuluttajaelektroniikan, akkujen, puolijohteiden ja lääketieteen teknologian
tuotannossa. Vuoden 2019 aikana FocalSpec on lyönyt itsensä läpi matkapuhelinteollisuuden
mittalaitetoimittajana.
FocalSpec
yhdistyy operatiivisesti TKH Groupin omistamaan kanadalaiseen LMI
Technologiesiin, joka on maailman johtavia teollisuusautomaation laserpohjaisia
3D-mittalaitetoimittajia. Yrityskaupan myötä FocalSpecille luodaan hyvät
edellytykset liiketoiminnan kasvun jatkamiselle LMI:n vahva brändin ja TKH
Groupin tarjoamien resurssien ja avulla. FocalSpecin Oulun toimipaikasta
muodostetaan LMI:n LCI-teknologian osaamiskeskus. Tuotekehitystä vahvistetaan
lisäresursseilla ja LMI:n mittausjärjestelmien sovellusalustoilla. FocalSpecin
myynti vahvistuu merkittävästi, kun sen tuotteet pääsevät LMI:n globaaliin
jakeluverkostoon.
FocalSpec perustettiin vuonna 2009 kaupallistamaan VTT:llä kehitettyä ja patentoitua Line Confocal Imaging -teknologiaa. Yrityksen myyjinä olivat VTT Ventures, Nordic Option, Veritas ja Sauli Törmälä sekä joukko muita yksityisiä sijoittajia.
Lue lisää seuraavista linkeistä: TKH Groupin tiedote, FocalSpecin tiedote, LMI Technologiesin tiedote ja Nordic Optionin tiedote.
Oehlandt & Co
toimi FocalSpecin ja sen omistajien taloudellisena neuvonantajana.
Lokakuu 2019.
Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen vaativat pääomaa, kärsivällisyyttä ja laajapohjaista osaamista. Hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat parempien toimintaedellytysten luominen yrityksille ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Jos tässä onnistutaan, saamme uusia työpaikkoja, vientituloja ja verotuottoja.
Jotta suomalaiset yritykset pysyvät kilpailukykyisinä vaihtoehtoina sijoittajille, pitäisi tehdä kaikki mahdollinen turhien esteiden raivaamiseksi yritysten pääomanhankinnan ja kansainvälistymisen tieltä. Tunnetut ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat tuovat yrityksiin paitsi rahaa myös uskottavuutta niiden toimiessa sijoittajien kotimarkkinalla. Kasvupääomien lisäksi yritys saa tärkeitä verkostoja ja paikallista osaamista etabloitumisen tueksi.
Suomen kansallisessa tuloverolainsäädännössä on tällä hetkellä selkeä este EU:n ulkopuolisten tahojen saamiseksi mukaan sijoittajiksi kiinnostaviin startup- ja muihin globaaleille markkinoille tähtääviin kasvuyrityksiin. Monet kiinnostuneet ulkomaiset sijoittajatahot – joko yritykset tai pääomarahastot – eivät voi sijoittaa suoraan suomalaiseen kohdeyhtiöön johtuen esimerkiksi sijoittavan pääomarahaston tai yrityksen säännöistä, sijoituspolitiikasta tai kohdeyhtiön sijaintimaahan sijoittajan näkökulmasta liittyvästä lainsäädäntöriskistä. Ulkomainen sijoittaja haluaa tällöin tehdä sijoituksensa oman kotivaltionsa lainsäädännön piirissä oleviin yhtiöihin.
Jotta suomalaiset yritykset saisivat näitä sijoittajia ja pääomia mukaan, voivat omistajat perustaa uuden holding-yhtiön sijoittajien kotimaahan ja fuusioida suomalainen yhtiönsä holding-yhtiöön osakevaihdolla, jolloin uudesta yhtiöstä tulee emoyhtiö ja suomalaisen yhtiön omistajista tämän holding-yhtiön omistajia. Uudet sijoittajat voivat sitten tehdä sijoituksen tähän uuteen perustettuun emoyhtiöön.
Sijoittajalla ja sijoittajalla on eroa, sillä mikäli uusi yritys perustetaan EU-valtioon, ei edellä mainittu osakevaihto ole verotettava tapahtuma. Mikäli yritys sijaitseekin EU:n ulkopuolisessa valtiossa, osakevaihtoa verotetaan Suomessa tuloverolain mukaan yrityksen myyntinä. Verotuksen kohteena on vaihdettavien osakkeiden sen hetkinen arvioitu markkina-arvo, vaikka rahaa ei vaihdossa liikukaan, eikä myyjää varsinaisesti ole, vaan hän jatkaa uudessa yrityksessä omistajana. Osakekauppaa verotetaan, vaikka saattaa olla, että yritys ei ikinä tuota omistajilleen senttiäkään.
Osakevaihdon verotus Suomen tuloverolain mukaisesti haittaa uusien sijoittajien saamista EU-alueen ulkopuolisista maista, kuten Yhdysvalloista. Kukapa haluaa antautua verotuksen kohteeksi ja maksaa suuriakin summia laskennallisista myyntituloista, joita ei mahdollisesti koskaan tule saamaan. Esimerkiksi Tanska, Ruotsi, Irlanti ja Iso-Britannia eivät verota osakevaihtoja EU:n ulkopuolisen valtion kanssa, mikä eroaa Suomen verotuskäytännöstä. Näin me annamme pääoman hankinnassa merkittävää kilpailuetua muun muassa Ruotsille.
Tuloverotuksen este investoinneille voitaisiin poistaa niin haluttaessa laajentamalla osakevaihtojen verovapautta säätelevä laki koskemaan myös EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevia yrityksiä. Ehtona tulisi olla, että EU:n ulkopuolella sijaitsevan yrityksen sijaintimaalla on verosopimus Suomen kanssa. Näin suljetaan osakevaihtojen verovapauden ulkopuolelle tietyt matalan verotuksen maat, jolloin lakimuutos vastaa alkuperäisen tuloverolain henkeä eikä veronkiertoa mahdollisteta.
Kuvituskuva (unsplash.com)
