Oehlandt & Co toimi JOT Automation Oy:n taloudellisena neuvonantajana liittyen Global Equipment Services Inc:in sijoitukseen ja partnerisopimukseen.
Piilaakson San Josessa päämajaansa pitävä Global Equipment Services (GES) teki oululaiseen JOT Automationiin sijoituksen, joka oikeuttaa vähemmistöomistukseen. Osana omistusjärjestelyä GES ja JOT Automation ovat sopineet strategisesta kumppanuudesta, missä JOT Automation ulkoistaa valtaosan laitteidensa massatuotannosta GESille. Samalla yhtiön hallitus uudistettiin ja siihen tuli GESin edustajan lisäksi muita uusia, JOTin omistajasuvun ulkopuolisia jäseniä.
JOT on elektroniikan tuotannon automaatio- ja testausratkaisujen pioneeri, ja GES tarjoaa laitteiden suunnittelu-, valmistus- ja huoltopalveluja etenkin puolijohdeteollisuudelle.
JOTin tiedote on luettavissa täällä ja GESin tiedote täällä.
Oehlandt & Co toimi JOTin taloudellisena neuvonantajana hankkeessa. Tammikuu 2017.
Aaltovoiman enemmistö myytiin norjalaiselle Personalhusetille.
Henkilöstö- ja rekrytointipalveluja tarjoavan Aaltovoiman enemmistö myytiin norjalaiselle Personalhuset Staffing Groupille 30.12.2016. Aaltovoman liikevaihdon vuonna 2016 ennustetaan olevan yli 10 miljoonaa euroa ja uuden kumppanin kanssa yhtiön kasvun odotetaan jatkuvan vahvana. Aaltovoima on johtava toimija etenkin rakennus-, talotekniikka- ja teollisuussegmenteissä, ja se täydentää Personalhusetin nykyisiä toimintoja Suomessa. Aaltovoiman nykyiset omistajat jatkavat yhtiön omistajina.
Oehlandt & Co toimi myyjien taloudellisena neuvonantajana.
Aaltovoiman tiedote on luettavissa täällä ja Personalhusetin täällä.
Joulukuu 2016.
Oehlandt & Co toimi ohjelmistoyritys Variantumin taloudellisena neuvonantajana miljoonan euron rahoituskierroksessa.
Variantum, joka toimittaa tuotehallinta- ja konfigurointiohjelmistoja massaräätälöitäville tuotteille, keräsi kasvuyhtiösijoittajilta noin miljoona euroa, ja Variantumin omistuspohjaa uudistettiin.
Sijoittajien lisäksi Oehlandt & Co auttoi yhtiötä uuden hallituksen kokoamisessa. Hallituksen puheenjohtajana aloitti Nokialla tuotannosta ja massaräätälöinnistä vastannut Juha Putkiranta. Samassa yhteydessä käynnistettiin toimitusjohtajahaku, minkä seurauksena Variantumin uutena toimitusjohtajana aloitti Pekka Blomberg.
Sijoituksen ja hallitusuudistuksen myötä Variantumin omistajastrategia yhtenäistettiin ja yhtiön selkeänä tavoitteena on nyt kansainvälinen kasvu. Lokakuu 2016.
Yrityskauppaprosessin oletetaan huipentuvan kauppasopimuksen allekirjoittamiseen, minkä jälkeen ostettava yritys jatkaa uutta elämäänsä myyjän vilkuttaessa haikeat mutta tyytyväiset hyvästit. Näin ei kuitenkaan aina ole. Kauppasopimus voi sisältää ehtoja, kuten vaikkapa lisäkauppahintoja, jotka toteutuvat vasta myöhemmin ja jotka velvoittavat ostajan ja myyjän jatkamaan yhteiseloa ainakin lisäkauppahintojen voimassaolon ajan.
Yrityskauppariidat ovat Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen toteuttaman kyselyn mukaan yleistyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpiä yrityskauppariitojen syitä ovat tutkimuksen mukaan lisäkauppahinta, kauppahintamekanismit, liitännäissopimukset sekä vakuutuksien rikkomukset. Riitojen välttämiseksi huolella laaditulla kauppasopimuksella on keskeinen merkitys, jolloin neuvonantajien rooli korostuu.
Lisäkauppahintojen tarkka määrittely tärkeää
Yrityksen liiketoimintaympäristöön ja bisneslogiikkaan huolella perehtynyt ja kokenut yrityskauppaneuvonantaja osaa määritellä lisäkauppahintamekanismit sellaisiksi, että niiden seuranta ja laskenta on mahdollisimman selkeätä. Mutta esimerkiksi isojen projektitoimitusten tulouttaminen kirjanpidossa on harvoin täysin yksikäsitteistä.
Ostajan tavoitteena on integroida ostokohde mahdollisimman hyvin, jolloin ostettu yritys harvoin säilyy täysin itsenäisenä yksikkönä, mikä vaikeuttaa earn-outin laskemista. Tästä johtuen on tärkeää laatia sopimusehdot sellaisiksi, ettei ostaja voi tehdä kaupan jälkeen sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka vääristävät lisäkauppahintaa. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää kohteen tarpeellista kehittämistä. Nyrkkisääntö on, että mitä ylemmäksi tuloslaskelmaan earn-out sidotaan, sitä helpompaa sen todentaminen on. Kauppasopimuksen liitteeksi on hyvä laatia selkeä malli lisäkauppahinnan yksityiskohtaisesta laskemisesta. Kauppahintamekanismin toimivuuden kannalta on tärkeätä osata määritellä, onko välitilinpäätöksen tekemiseen tarvetta vai selvitäänkö kevyemmällä tarkastelulla.
Myyjien vakuutuksien määrä kasvussa
Neuvotteluja vaatii yleensä myös vääntö siitä, mikä osuus kauppahinnasta on tarpeen laittaa sulkutilille (escrow) mahdollisten vakuutuksien rikkomusten kattamiseksi. Myyjien vakuutuksien (representations and warranties) määrä kauppasopimuksissa on viime vuosina lisääntynyt lähestyen kansainvälistä tasoa. Neuvonantajan onkin tärkeä yhdessä kohdeyhtiön johdon kanssa arvioida vakuutukset ja huomata ne, joita kukaan järkevästi toimiva myyjä ei ostajalle suostu antamaan. Esimerkkinä toimikoon tapaus, jossa ostaja halusi myyjän vakuuttavan, ettei mikään yrityksen tuote ole tai tulevaisuudessa tule vialliseksi.
Neuvonantajien huolellinen perehtyminen kohdeyrityksen tilaan auttaa välttämään sopimusten karikoita
Myyjän ”Due Diligence” –prosessissa yrityskauppaneuvonantaja pureutuu myytävään yritykseen ja muodostaa kuvan kohteesta laajan numeerisen ja muun aineiston avulla, jolloin myyjän kannalta suurimmat riskit pystytään identifioimaan. ”Due Diligence”-prosessin huolellinen suorittaminen auttaa rakentamaan kauppasopimus mahdollisimman selkeäksi molemmin puolin.
Onnistuneen kauppakirjan aikaansaamisessa taloudellisen neuvonantajan ja liikejuristin saumaton yhteistyö on tärkeä: yksinkertaistaen voisi sanoa, että juristit nostavat ongelmakohtia esille ja investointipankkiirit hakevat niihin taloudellisia ratkaisuja. Sopimusten soveltamisessa hintakaavoilla ja numeroliitteillä on yleensä suurin käytännön merkitys.
Tekniikka & Talous, 17/2016, s. 14-15, ”Insinöörien etiikka ei saa pettää”
”(…) Yrityskaupoissa avustava Klaus Oehlandt toteaa, että suomalainen rehellisyys on edelleen kovassa kurssissa, mutta ehkä laskussa.
– Arvot ovat koventuneet, mutta eurooppalaisessa vertailussa olemme yhä korkealla. Kauppasopimukset ovat yhä yksityiskohtaisempia ja monimutkaisempia, ja kaikki mahdolliset tilanteet otetaan huomioon. Silti meihin verrattuna Saksa tai Yhdysvallat ovat juristeria-yhteiskuntia.
20 vuoden uransa aikana Oehlandt sanoo törmänneensä vain yhden kerran vilunkiin, kun myytävän yrityksen varastokirjanpito ei vastannutkaan todellisuutta. Toisaalta kaikki toimeksiannot eivät syystä tai toisesta johda yhteistyöhön. (…)”
Yrityskauppaa harkitsevalla yrittäjällä tai omistajalla on edessään ratkaiseva päätös ja suuri muutos. Joskus on kyseessä oma tai suvun elämäntyö. Neuvonantaja taas sitoutuu puolesta vuodesta vuoteen kestävään projektiin, josta maksetaan onnistumispalkkio vain sen toteutuessa. Yhdessä onnistuminen vaatii luottamusta ja uskoa, muuten tehdään helposti paljon turhaa työtä ja hukataan arvokasta aikaa. Elämäntyön onnistunut realisointi tai yrityksen kasvun turvaaminen omistus- tai rahoitusjärjestelyn avulla saattaa vaarantua.
Neuvonantajana pääsee tekemään yhteistyötä mielenkiintoisten, persoonallisten ja sinnikkäiden ihmisten kanssa eri toimialoilta. Työssä näkee hyvin, miten luovasta ja ahkerasta aineksesta suomalainen yrittäjä on tehty ja samalla mille perustalle maan talous ja tulevaisuus rakentuvat.
Yrityskauppaprojektia tekee tyypillisesti kaksi investointipankkiiria. Kauppaneuvotteluissa ja kaupan kohteen tarkastuksessa eli due diligencessä on lisäksi mukana muutama juristi ja tilintarkastaja. Laajaa organisaatiota ei siis tarvita, vaan kuhunkin tapaukseen kootaan edellä kuvattu projektitiimi. Pienellä tiimillä saadaan toteutettua kansainvälinenkin kauppa, kunhan mukana on oikean kokemuksen omaavia, päteviä ja sitoutuneita asiantuntijoita. Työ on hyvin henkilö- ja henkilökemiakeskeistä. Soppa ei välttämättä parane kokkien määrää lisäämällä.
Tällaisessa palvelumuodossa palataan lähelle entisaikojen käsityöammattien etiikkaa. Tyydytystä saadaan ammattitaitoisesti suoritetusta työstä, jossa hyödynnetään kertynyttä osaamista ja kontaktiverkostoa. Jokainen projekti hoidetaan huolella asiakasta ymmärtäen. Yhdessä puretaan myös vaikeita ongelmia, joihin ei ole välitöntä ratkaisua. Asiakkaan etua ajetaan sitkeästi mutta eettisesti ja mielellään autetaan niitä, joille neuvojen ja tuen lisäarvo on suurin: esimerkiksi yrittäjiä, joille yrityskaupat eivät ole arkipäivää.
Yrityskauppaa tehdessä ei saisi lukittua yhteen tiettyyn ratkaisumalliin, vaan pitää vaihtoehdot avoimina mahdollisimman pitkään. Tällöin päästään myös kaikkien osapuolten kannalta parhaaseen neuvottelutulokseen. Väkisin kauppaa ei kannata tehdä. Yrityksen arvo saattaa olla suurempi, jos malttaa odottaa parempaa hetkeä ostajien ja/tai myyjien kannalta. Yrittäjien kannattaisi yrityskauppaa suunnitellessaan mahdollisuuksien mukaan jo ajoissa rakentaa operatiivisia kontakteja potentiaalisiin ostajakandidaatteihin. Esimerkiksi teknologiayhtiö saadaan sujuvammin myytyä, jos ostaja tuntee tarjoaman ja palvelut jo ennestään asiakkaan näkökulmasta.
Kompaktina ja fokusoituneena neuvonantajayrityksenä pystyy keskittymään kuhunkin asiakasprojektiin täysin ja miettiä luovia ratkaisuja sen onnistumiseksi. Isossa organisaatiossa aikaa täytyi käyttää uusien projektien hankkimiseksi, jolloin projektityö jäi helposti junioreille ja kokeneemmat tekijät olivat mukana vähemmän.
—
Kun perustimme Oehlandt & Co:n kymmenen vuotta sitten, eli aikana IT-kuplan ja finanssikriisin välissä, päätimme keskittyä neuvonantajan roolissa pelkästään asiakastyöhön ja asiantuntemuksen käyttöön ja kehittämiseen. Tämä näyttää varsin hyvin onnistuneelta ja pitkäkantoiselta valinnalta. Asiakkaiden ymmärtämistä on myös lisännyt itse yrittäjänä toimiminen, mahdollisuus sijoittaa kasvuyhtiöihin ja olla mukana sellaisten hallitustyössä. Asiat ovat monitahoisempia kuin nuorena investointipankkiirina luulee. Pitkän linjan perheyrittäjät näkevät tilanteet toisin kuin nopeiden voittojen tavoittelijat. Sovelluksia ja pelejä kehittävät elävät eri fysiikan lakien mukaan kuin teollisuuslaitteiden valmistajat. Elämänkokemus antaa ymmärrystä ja osaamista erilaisten kokonaisuuksien hahmottamiseen ja kasassa pitämiseen. Psykologinen silmä, neuvottelutaito ja ihmistuntemus kehittyvät vuosien mittaan ja kokemuksen myötä.
Haasteena pienellä organisaatiolla on olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja asiakkaan muistissa juuri silloin, kun hän tarvitsee asiantuntemusta yrityskaupan tai rahoituskuvion järjestelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Yrityksen elinkaaressa harvinaiset ja ainutlaatuiset hankkeet ovat neuloja paisuvassa datan ja signaalien heinäsuovassa.
Hienoimpia asiakassuhteita ovat sellaiset, joissa yhteistyötä tehdään uudestaan vuodesta toiseen. Työ soveltuu parhaiten henkiselle puolimailerille tai hiihtäjälle. Kovia intervalleja ja sitten taas rauhallisempaa. Toisaalta välillä pitää pystyä punnertamaan maksimitulos, kun aikaa on vähän ja paineita paljon. Yrityksen myynti kestää helposti vuodenkin, jolloin omistajan ja asiakasyrityksen johdon kanssa tulee läheiseksi. Kun projekti päättyy, tiivis yhteydenpito vähenee ja loppumisen haikeus vaihtuu arjeksi ja uusiksi projekteiksi – niin asiakkaalla kuin meilläkin.
Kiitämme lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat kymmenen vuoden mittaiselle Oehlandt & Co:n taipaleelle osallistuneet. Toivottavasti pääsemme jatkossakin yhdessä ratkomaan uusia pähkinöitä!
Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen vaativat pääomaa, kärsivällisyyttä ja laajapohjaista osaamista. Hallituksen keskeisiä tavoitteita ovat parempien toimintaedellytysten luominen yrityksille ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Jos tässä onnistutaan, saamme uusia työpaikkoja, vientituloja ja verotuottoja.
Jotta suomalaiset yritykset pysyvät kilpailukykyisinä vaihtoehtoina sijoittajille, pitäisi tehdä kaikki mahdollinen turhien esteiden raivaamiseksi yritysten pääomanhankinnan ja kansainvälistymisen tieltä. Tunnetut ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat tuovat yrityksiin paitsi rahaa myös uskottavuutta niiden toimiessa sijoittajien kotimarkkinalla. Kasvupääomien lisäksi yritys saa tärkeitä verkostoja ja paikallista osaamista etabloitumisen tueksi.
Suomen kansallisessa tuloverolainsäädännössä on tällä hetkellä selkeä este EU:n ulkopuolisten tahojen saamiseksi mukaan sijoittajiksi kiinnostaviin startup- ja muihin globaaleille markkinoille tähtääviin kasvuyrityksiin. Monet kiinnostuneet ulkomaiset sijoittajatahot – joko yritykset tai pääomarahastot – eivät voi sijoittaa suoraan suomalaiseen kohdeyhtiöön johtuen esimerkiksi sijoittavan pääomarahaston tai yrityksen säännöistä, sijoituspolitiikasta tai kohdeyhtiön sijaintimaahan sijoittajan näkökulmasta liittyvästä lainsäädäntöriskistä. Ulkomainen sijoittaja haluaa tällöin tehdä sijoituksensa oman kotivaltionsa lainsäädännön piirissä oleviin yhtiöihin.
Jotta suomalaiset yritykset saisivat näitä sijoittajia ja pääomia mukaan, voivat omistajat perustaa uuden holding-yhtiön sijoittajien kotimaahan ja fuusioida suomalainen yhtiönsä holding-yhtiöön osakevaihdolla, jolloin uudesta yhtiöstä tulee emoyhtiö ja suomalaisen yhtiön omistajista tämän holding-yhtiön omistajia. Uudet sijoittajat voivat sitten tehdä sijoituksen tähän uuteen perustettuun emoyhtiöön.
Sijoittajalla ja sijoittajalla on eroa, sillä mikäli uusi yritys perustetaan EU-valtioon, ei edellä mainittu osakevaihto ole verotettava tapahtuma. Mikäli yritys sijaitseekin EU:n ulkopuolisessa valtiossa, osakevaihtoa verotetaan Suomessa tuloverolain mukaan yrityksen myyntinä. Verotuksen kohteena on vaihdettavien osakkeiden sen hetkinen arvioitu markkina-arvo, vaikka rahaa ei vaihdossa liikukaan, eikä myyjää varsinaisesti ole, vaan hän jatkaa uudessa yrityksessä omistajana. Osakekauppaa verotetaan, vaikka saattaa olla, että yritys ei ikinä tuota omistajilleen senttiäkään.
Osakevaihdon verotus Suomen tuloverolain mukaisesti haittaa uusien sijoittajien saamista EU-alueen ulkopuolisista maista, kuten Yhdysvalloista. Kukapa haluaa antautua verotuksen kohteeksi ja maksaa suuriakin summia laskennallisista myyntituloista, joita ei mahdollisesti koskaan tule saamaan. Esimerkiksi Tanska, Ruotsi, Irlanti ja Iso-Britannia eivät verota osakevaihtoja EU:n ulkopuolisen valtion kanssa, mikä eroaa Suomen verotuskäytännöstä. Näin me annamme pääoman hankinnassa merkittävää kilpailuetua muun muassa Ruotsille.
Tuloverotuksen este investoinneille voitaisiin poistaa niin haluttaessa laajentamalla osakevaihtojen verovapautta säätelevä laki koskemaan myös EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevia yrityksiä. Ehtona tulisi olla, että EU:n ulkopuolella sijaitsevan yrityksen sijaintimaalla on verosopimus Suomen kanssa. Näin suljetaan osakevaihtojen verovapauden ulkopuolelle tietyt matalan verotuksen maat, jolloin lakimuutos vastaa alkuperäisen tuloverolain henkeä eikä veronkiertoa mahdollisteta.
Kuvituskuva (unsplash.com)
Sukupolvenvaihdos on monen suomalaisen yrityksen mietinnässä juuri nyt. Kun luopuvan sukupolven traditiot, osaaminen ja vahvuudet onnistutaan yhdistämään uuden polven tietotaitoon ja moderneihin ajatuksiin, syntyy parhaimmillaan vahva yhtiö sekä uusia innovaatioita ja palveluita. Onnistunut sukupolven- ja omistajanvaihdos antaa yritykselle uuden elämän.
Jotta näin onnellisesti käy, pitää luopumisprosessi aloittaa ajoissa ja varata sille riittävästi aikaa. Asiaa helpottaa, jos jatkaja löytyy yrittäjän tai yrityksen lähipiiristä. Näin ei asia nykyään useinkaan ole, vaan jatkaja tulee muualta.
Vaikka jatkaja löytyisi perheen sisältä, saatetaan tarvita ulkopuolista rahoitusta muiden perheenjäsenten osakkuuksien ostoon tai uuden sukupolven kasvuvisioiden toteutukseen. PK-yrityksillä vakuudet eivät välttämättä riitä merkittävään pankkirahoitukseen, jolloin on turvauduttava osakkeisiin sijoittaviin tahoihin yrityskaupan muodossa. Vaihtoehtoina ovat tällöin yksityissijoittajat, sukujen omistamat sijoitusyhtiöt (family officet) tai pääomasijoittajat/venture capital. Teollinen yritys tulee yleensä sijoittajana kyseeseen vain, kun koko yritys myydään.
Sijoittajat ovat hyvin erityyppisiä riippuen siitä, kuinka paljon he haluavat osallistua yrityksen toimintaan. Myös sijoitushorisontti, riskinottohalu ja tuottotavoitteet vaihtelevat. Ulkopuolisen sijoittajan mukaanotto ja valinta perheyhtiöön on iso ja riskialtis päätös. Saatavan rahan lisäksi haetaan usein myös muuta lisäarvoa kuten laajempaa osaamista, tiettyä spesifiä kokemusta tai uusia yhteyksiä. Kemioiden on myös toimittava.
Kokeneen ja luotettavan ulkopuolisen neuvonantajan käyttö tällaisessa tilanteessa on enemmän kuin perusteltua. Neuvonantaja on toisin kuin omistajayrittäjä hoitanut tällaisia yritysjärjestelyitä lukemattomia kertoja ja osaa tehdä perustellun arvonmäärityksen yrityksestä. Hän tuntee ja ymmärtää eri tahojen motiivit ja käytännöt.
Perheyritys personoituu usein sen pitkäaikaiseen vetäjään. Luopuminen ei ole ainoastaan luopumista osakkeista ja omistajuudesta, vaan edessä on koko elämäntyön siirtäminen eteenpäin. Tähän ajatukseen sopeutuminen vaatii aikaa. Parhaimmillaan luopuva yrittäjä jää uuden omistajapolven tueksi ja avuksi vaativan haltuunoton ajaksi, mikä on erityisen tärkeää, jos uusi omistaja tulee yrityksen ulkopuolelta.
Yrityksen johdossa ja organisaatiossa saatetaan kokea muutoksen pelkoa, mitä niin ikään vanhan yrittäjän läsnäolo vaihdon jälkeen voi lievittää. Kun yhteistyö yrittäjäsukupolvien välillä sujuu, saadaan synergiat tehokkaasti hyödynnettyä sekä viestittyä sidosryhmille ja ympäröivään yhteiskuntaan, että sukupolvenvaihdos on toimiva, onnistunut ja dynaaminen.
Suomen Kovabetoni Oy:n sukupolvenvaihdos onnistui perheen sisällä
Turussa betonielementtejä valmistava Suomen Kovabetoni Oy aloitti sukupolvenvaihdoksen viime vuoden tammikuussa, jolloin perheen tytär, DI Marjet Mäkinen, 27 aloitti toimitusjohtajana. Marjet Mäkisen isä, 72, jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Kovabetoni on ollut perheen omistuksessa vuodesta 1994. Monissa rakennusalan yrityksissä tilanne on tällä hetkellä sama, kun vetäjä on eläköityvässä iässä ja jatkajan etsiminen ajankohtainen.
Toimitusjohtaja Marjet Mäkinen kertoo, että Kovabetonin sukupolvenvaihdos oli yllättävän pitkä prosessi.
”Kaksi vuotta pohdittiin vaihtoehtoja ja itse vaihdos eri vaiheineen kesti noin vuoden. Alussa mietimme, mitä voidaan tehdä omistuksen ja johtajuuden siirtämiseksi, miten ne toteutettaisiin ja mitä seuraamuksia niillä olisi käytännössä”, hän muistelee.
Ulkopuolista apua suunnittelussa oli mukana. Isä ei kovin paljon valmistellut tytärtään etukäteen sukupolvenvaihdokseen, vaan päätöksen tehtyään toteutti sen ilmoitusluonteisesti. Marjet Mäkisen tehtäväksi jäi kantaa vastuu käytännön toteutuksesta.
”Ihmiset tehtaalla olivat tyytyväisiä sukupolvenvaihdokseen, sillä he näkivät siinä jatkumoa. Osa miehistä totesi, että ’johan oli aika’, sillä pitkäaikaisimmat työntekijät tunsivat minut jo ollessani 5-vuotias”, Mäkinen luonnehtii työtekijöiden tuntoja.
Toimitusjohtaja Marjet Mäkinen on tehnyt työtä perheensä yrityksessä pienestä pitäen ensialkuun kesätöissä siivoten vessoja, sitten hoitaen taloushallintoa sekä ollut myös mukana johtamassa tuotantoa.
Asiakkaatkin suhtautuivat sukupolvenmuutokseen positiivisesti. Marjetin on helppo erottautua dynaamisena ja modernina johtajana. Hän kertoo, että oman paikan löytäminen on kuitenkin aina uudelle toimitusjohtajalle ja omistajalle iso haaste. Vaikka yritys on tuttu, opeteltavaa on paljon, kuten työehtosopimukset ja verotus.
Marjet Mäkisellä on selkeästikin homma hanskassa ja hän tietää, mitä pitää tehdä. Yrityksensä läpikotaisesti tuntevalle vaihdos on varmasti helpompi kuin aivan uudelle tekijälle. Vasta vuoden toimitusjohtajan vastuuta kantaneena hän on ehtinyt paljon.
”Merkittävää toiminnan kehittämistä ei ole pitkään aikaan yrityksessä tehty, mutta nyt se on jatkuva prosessi. Etenkin taloushallintoa on parannettu ja toimintoja ulkoistettu. Pääbisneksessä eli elementtien valmistuksessa ei ole tehty merkittäviä muutoksia, sillä se toimii hyvin, vahvalla ammattitaidolla. Sen sijaan työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Lisäksi esimerkiksi nettisivumme on uudistettu sekä työtehtäviä ja vastuita selkeytetty”, hän luettelee betoninvarmasti.
Sukupolvenvaihdosta suunniteleville yrityksille ja yrittäjille hän haluaa lähettää seuraavanlaiset terveiset:
”Ottakaa aikaa vaihtoehtojen selvittelyyn. Tämä on ihmiselle ja yritykselle ”Once in a Lifetime” -juttu, joten kannattaa käyttää päteviä neuvonantajia vaihtoehtojen selvittelyyn ja valmisteluun.”
Suomen Kovabetoni Oy: http://kovabetoni.fi
Suomen Kovabetoni Oy valmistaa betonielementtejä ja -pilareita
Panostaja on yhdessä muiden Flexim Groupin omistajien kanssa
myynyt koko Flexim Securityn osakekannan Assa Abloylle.
Flexim Security on suomalainen turvallisuusteknologian ja -ohjelmistojen sekä näihin liittyvien palvelujen toimittaja.
Yrityksen liikevaihto tilikaudella 2014 oli 34 miljoonaa euroa. Velaton peruskauppahinta on 27,0 miljoonaa euroa. Lisäksi myyjillä on mahdollisuus enintään 8,0 miljoonan euron lisäkauppahintaan, joka määräytyy 1.5.2015 alkaneelta 12 kk:n ajanjaksolta.
Oehlandt & Co toimi Panostajan ja muiden osakkeenomistajien taloudellisen neuvonantajana yrityskaupassa.
(lisää…)
Suomen johtaviin henkilöstöpalvelualan yrityksiin kuuluva Barona ostaa 90% Argentan osakekannasta.
Argenta on vuonna 2005 perustettu, asiakaspalvelu- ja myyntityöhön erikoistunut henkilöstöalan yritys. Suomen lisäksi Argentalla on Fuengirolassa toimiva tytäryritys, joka tuottaa ulkoistettuja asiakas- ja call center-palveluita. Suomessa Argenta työllistää vuodessa yli 3 000 henkilöä erilaisiin asiakaspalvelu- ja myyntialan työtehtäviin.
Barona Group muodostuu henkilöstöpalveluita- ja ratkaisuja tuottavasta Baronasta, johdon suorahakupalveluita tuottavasta Momentouksesta, majoituspalveluyhtiö Forenomista sekä rekrytoiviin koulutusohjelmiin ja urapalveluihin erikoistuneesta Saranen Consultingista.
Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli 190 miljoonaa euroa.
Oehlandt & Co toimi Argentan omistajien taloudellisena neuvonantajana yrityskaupassa.
(lisää…)
